Kaksi kansaa
Iisak nai Rebekan, mutta kahteenkymmeneen vuoteen tämä ei voi saada lapsia, joten Iisak rukoilee Jumalaa hänen puolestaan, ja hän tulee raskaaksi. Raskaus on tuskallinen, sillä lapset kamppailevat hänen sisällään, ja kun hän etsii Jumalaa, hän saa tietää, että hänen kohdussaan on kaksi kansaa ja että vanhempi palvelee nuorempaa. Esau syntyy ensin, punaisena ja karvojen peittämänä, ja häntä seuraa Jaakob, jonka käsi puristaa veljensä kantapäätä. Esausta kasvaa taitava metsästäjä, kedon mies, kun taas Jaakob on nuhteeton mies, joka asuu teltoissa, ja Iisak suosii Esauta, kun taas Rebekka rakastaa Jaakobia.
Myyty esikoisoikeus
Eräänä päivänä Esau tulee kedolta uupuneena ja nälkiintyneenä ja tapaa Jaakobin keittämässä pataa punaista linssikeittoa. Esau anoo keittoa, ja Jaakob tarjoaa sitä vastineeksi esikoisoikeudesta, esikoisen erioikeudesta. Esau, jonka mielestä hän on kohta kuolemaisillaan nälkään, sivuuttaa esikoisoikeuden arvottomana ja vannoo sen pois aterian tähden. Hän syö, juo ja menee matkoihinsa, ja Toora huomauttaa, että tällä hetkellä Esau kohtelee esikoisoikeuttaan halveksien.
Kaivot Gerarissa
Nälänhätä ajaa Iisakin kohti filistealaisten maata, ja Jumala käskee häntä olemaan menemättä alas Egyptiin ja jäämään maahan, uudistaen hänelle lupaukset, jotka oli aikoinaan annettu Abrahamille. Gerarissa, henkensä puolesta peläten, Iisak sanoo Rebekan olevan sisarensa, kunnes kuningas Abimelek saa selville totuuden ja käskee, ettei kukaan vahingoita heitä. Iisak kylvää ja menestyy suuresti, ja kateudesta filistealaiset tukkivat kaivot, jotka hänen isänsä oli kaivanut, joten Iisak avaa ne uudelleen ja kaivaa uusia, riidellen vedestä, kunnes löytää tilaa asua rauhassa. Jumala ilmestyy hänelle Beersebassa, ja Abimelek tulee tekemään hänen kanssaan liiton tunnustaen, että Jumala on hänen kanssaan.
Varastettu siunaus
Iisak vanhenee ja hänen näkönsä heikkenee, ja hän pyytää Esauta metsästämään riistaa ja valmistamaan aterian, jotta hän voisi antaa hänelle siunauksensa ennen kuolemaansa. Rebekka kuulee tämän ja päättäneenä, että siunauksen tulee mennä Jaakobille, pukee hänet Esaun vaatteisiin ja peittää hänen käsivartensa vuohennahoilla, jotta hän vaikuttaisi karvaiselta sokealle isälleen. Jaakob tuo ruoan, ja vaikka Iisak on ymmällään äänestä, hän tunnustelee nahkoja, haistaa vaatteet ja antaa Jaakobille kasteen, viljan sekä kansojen ja veljien herruuden siunauksen. Jaakob saa esikoiselle tarkoitetun siunauksen ja livahtaa pois juuri ennen Esaun paluuta.
Esaun katkera huuto
Esau tulee sisään oman valmistamansa aterian kanssa, ja kun Iisak tajuaa, mitä on tapahtunut, hän vapisee kiivaasti mutta vahvistaa, että siunaus jää Jaakobille. Esau huutaa suurella ja katkeralla huudolla, anoen isältään omaa siunaustaan, ja Iisak antaa hänelle sanat miekasta elämisestä ja siitä, että hän kerran murtaa veljensä ikeen. Vihan täyttämänä Esau päättää tappaa Jaakobin heti kun heidän isänsä on kuollut. Rebekka saa tietää hänen aikeestaan ja varoittaa Jaakobia kehottaen häntä pakenemaan veljensä luo, kunnes Esaun viha laantuu.
Lähetetty Harraniin
Rebekka kertoo Iisakille, ettei hän kestä ajatusta Jaakobin naimisesta paikallisen heettiläisen naisen kanssa, ja niinpä Iisak kutsuu Jaakobin, siunaa hänet jälleen ja käskee häntä ottamaan vaimon Rebekan veljen Labanin suvusta. Iisak antaa Jaakobille Abrahamin siunauksen, että hän saisi periä maan ja tulla suureksi kansaksi. Jaakob lähetetään kohti Harrania, äitinsä suvun talouteen. Nähdessään, että hänen kanaanilaiset vaimonsa eivät miellytä hänen vanhempiaan, Esau menee ja nai Ismaelin tyttären, toivoen turhaan voittavansa isänsä suosion.