Megillat Ester

9

וּבִשְׁנֵים֩ עָשָׂ֨ר חֹ֜דֶשׁ הוּא־חֹ֣דֶשׁ אֲדָ֗ר בִּשְׁלוֹשָׁ֨ה עָשָׂ֥ר יוֹם֙ בּ֔וֹ אֲשֶׁ֨ר הִגִּ֧יעַ דְּבַר־הַמֶּ֛לֶךְ וְדָת֖וֹ לְהֵעָשׂ֑וֹת בַּיּ֗וֹם אֲשֶׁ֨ר שִׂבְּר֜וּ אֹיְבֵ֤י הַיְּהוּדִים֙ לִשְׁל֣וֹט בָּהֶ֔ם וְנַהֲפ֣וֹךְ ה֔וּא אֲשֶׁ֨ר יִשְׁלְט֧וּ הַיְּהוּדִ֛ים הֵ֖מָּה בְּשֹׂנְאֵיהֶֽם׃

Kahdentenatoista kuukautena, joka on Adar-kuu, kolmantenatoista päivänä, jolloin kuninkaan käsky ja säädös oli pantava täytäntöön, sinä päivänä, jona juutalaisten viholliset toivoivat saavansa heidät valtaansa, kävi päinvastoin, niin että juutalaiset itse saivat valtaansa ne, jotka heitä vihasivat.

נִקְהֲל֨וּ הַיְּהוּדִ֜ים בְּעָרֵיהֶ֗ם בְּכָל־מְדִינוֹת֙ הַמֶּ֣לֶךְ אֳחַשְׁוֵר֔וֹשׁ לִשְׁלֹ֣חַ יָ֔ד בִּמְבַקְשֵׁ֖י רָֽעָתָ֑ם וְאִישׁ֙ לֹא־עָמַ֣ד לִפְנֵיהֶ֔ם כִּֽי־נָפַ֥ל פַּחְדָּ֖ם עַל־כָּל־הָעַמִּֽים׃

Juutalaiset kokoontuivat kaupungeissaan kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa käydäkseen käsiksi niihin, jotka tahtoivat heille pahaa, eikä kukaan voinut heitä vastustaa, sillä heidän pelkonsa oli langennut kaikkien kansojen päälle.

וְכָל־שָׂרֵ֨י הַמְּדִינ֜וֹת וְהָאֲחַשְׁדַּרְפְּנִ֣ים וְהַפַּח֗וֹת וְעֹשֵׂ֤י הַמְּלָאכָה֙ אֲשֶׁ֣ר לַמֶּ֔לֶךְ מְנַשְּׂאִ֖ים אֶת־הַיְּהוּדִ֑ים כִּֽי־נָפַ֥ל פַּֽחַד־מָרְדֳּכַ֖י עֲלֵיהֶֽם׃

Kaikki maakuntien ruhtinaat, satraapit, käskynhaltijat ja ne, jotka hoitivat kuninkaan asioita, auttoivat juutalaisia, sillä Mordekain pelko oli langennut heidän päälleen.

כִּֽי־גָ֤דוֹל מָרְדֳּכַי֙ בְּבֵ֣ית הַמֶּ֔לֶךְ וְשָׁמְע֖וֹ הוֹלֵ֣ךְ בְּכָל־הַמְּדִינ֑וֹת כִּֽי־הָאִ֥ישׁ מָרְדֳּכַ֖י הוֹלֵ֥ךְ וְגָדֽוֹל׃

Sillä Mordekai oli suuri kuninkaan talossa, ja hänen maineensa levisi kaikkiin maakuntiin, sillä mies Mordekai tuli yhä suuremmaksi ja suuremmaksi.

וַיַּכּ֤וּ הַיְּהוּדִים֙ בְּכָל־אֹ֣יְבֵיהֶ֔ם מַכַּת־חֶ֥רֶב וְהֶ֖רֶג וְאַבְדָ֑ן וַיַּֽעֲשׂ֥וּ בְשֹׂנְאֵיהֶ֖ם כִּרְצוֹנָֽם׃

Juutalaiset löivät kaikki vihollisensa miekalla, surmaten ja tuhoten heidät, ja tekivät niille, jotka heitä vihasivat, niin kuin tahtoivat.

וּבְשׁוּשַׁ֣ן הַבִּירָ֗ה הָרְג֤וּ הַיְּהוּדִים֙ וְאַבֵּ֔ד חֲמֵ֥שׁ מֵא֖וֹת אִֽישׁ׃

Šušanin linnassa juutalaiset tappoivat ja tuhosivat viisisataa miestä,

וְאֵ֧ת׀ פַּרְשַׁנְדָּ֛תָא וְאֵ֥ת׀ דַּֽלְפ֖וֹן וְאֵ֥ת׀ אַסְפָּֽתָא׃

ynnä Parsandatan, Dalfonin, Aspatan,

וְאֵ֧ת׀ פּוֹרָ֛תָא וְאֵ֥ת׀ אֲדַלְיָ֖א וְאֵ֥ת׀ אֲרִידָֽתָא׃

Poratan, Adaljan, Aridatan,

וְאֵ֤ת׀ פַּרְמַ֨שְׁתָּא֙ וְאֵ֣ת׀ אֲרִיסַ֔י וְאֵ֥ת׀ אֲרִדַ֖י וְאֵ֥ת׀ וַיְזָֽתָא׃

Parmastan, Arisain, Aridain ja Vaisatan,

עֲשֶׂרֶת בְּנֵ֨י הָמָ֧ן בֶּֽן־הַמְּדָ֛תָא צֹרֵ֥ר הַיְּהוּדִ֖ים הָרָ֑גוּ וּבַ֨בִּזָּ֔ה לֹ֥א שָׁלְח֖וּ אֶת־יָדָֽם׃

Hamanin, Hammedatan pojan, juutalaisten vihamiehen, kymmenen poikaa, he tappoivat, mutta saaliiseen he eivät käyneet käsiksi.

בַּיּ֣וֹם הַה֗וּא בָּ֣א מִסְפַּ֧ר הַֽהֲרוּגִ֛ים בְּשׁוּשַׁ֥ן הַבִּירָ֖ה לִפְנֵ֥י הַמֶּֽלֶךְ׃

Sinä päivänä Šušanin linnassa surmattujen lukumäärä ilmoitettiin kuninkaalle.

וַיֹּ֨אמֶר הַמֶּ֜לֶךְ לְאֶסְתֵּ֣ר הַמַּלְכָּ֗ה בְּשׁוּשַׁ֣ן הַבִּירָ֡ה הָרְגוּ֩ הַיְּהוּדִ֨ים וְאַבֵּ֜ד חֲמֵ֧שׁ מֵא֣וֹת אִ֗ישׁ וְאֵת֙ עֲשֶׂ֣רֶת בְּנֵֽי־הָמָ֔ן בִּשְׁאָ֛ר מְדִינ֥וֹת הַמֶּ֖לֶךְ מֶ֣ה עָשׂ֑וּ וּמַה־שְּׁאֵֽלָתֵךְ֙ וְיִנָּ֣תֵֽן לָ֔ךְ וּמַה־בַּקָּשָׁתֵ֥ךְ ע֖וֹד וְתֵעָֽשׂ׃

Kuningas sanoi kuningatar Esterille: ”Šušanin linnassa juutalaiset ovat tappaneet ja tuhonneet viisisataa miestä ja Hamanin kymmenen poikaa. Mitä he ovatkaan tehneet kuninkaan muissa maakunnissa? Mikä on nyt anomuksesi? Se myönnetään sinulle. Mikä on vielä pyyntösi? Se täytetään.”

וַתֹּ֤אמֶר אֶסְתֵּר֙ אִם־עַל־הַמֶּ֣לֶךְ ט֔וֹב יִנָּתֵ֣ן גַּם־מָחָ֗ר לַיְּהוּדִים֙ אֲשֶׁ֣ר בְּשׁוּשָׁ֔ן לַעֲשׂ֖וֹת כְּדָ֣ת הַיּ֑וֹם וְאֵ֛ת עֲשֶׂ֥רֶת בְּנֵֽי־הָמָ֖ן יִתְל֥וּ עַל־הָעֵֽץ׃

Ester sanoi: ”Jos kuningas hyväksi näkee, sallittakoon Šušanissa olevien juutalaisten huomennakin panna täytäntöön tämän päivän säädös, ja Hamanin kymmenen poikaa hirtettäköön hirsipuuhun.”

וַיֹּ֤אמֶר הַמֶּ֙לֶךְ֙ לְהֵֽעָשׂ֣וֹת כֵּ֔ן וַתִּנָּתֵ֥ן דָּ֖ת בְּשׁוּשָׁ֑ן וְאֵ֛ת עֲשֶׂ֥רֶת בְּנֵֽי־הָמָ֖ן תָּלֽוּ׃

Kuningas käski tehdä niin, ja säädös annettiin Šušanissa, ja he hirttivät Hamanin kymmenen poikaa.

וַיִּֽקָּהֲל֞וּ הַיְּהוּדִ֣ים (היהודיים) אֲשֶׁר־בְּשׁוּשָׁ֗ן גַּם בְּי֣וֹם אַרְבָּעָ֤ה עָשָׂר֙ לְחֹ֣דֶשׁ אֲדָ֔ר וַיַּֽהַרְג֣וּ בְּשׁוּשָׁ֔ן שְׁלֹ֥שׁ מֵא֖וֹת אִ֑ישׁ וּבַ֨בִּזָּ֔ה לֹ֥א שָׁלְח֖וּ אֶת־יָדָֽם׃

Šušanissa olevat juutalaiset kokoontuivat myös Adar-kuun neljäntenätoista päivänä ja tappoivat Šušanissa kolmesataa miestä, mutta saaliiseen he eivät käyneet käsiksi.

וּשְׁאָ֣ר הַיְּהוּדִ֡ים אֲשֶׁר֩ בִּמְדִינ֨וֹת הַמֶּ֜לֶךְ נִקְהֲל֣וּ׀ וְעָמֹ֣ד עַל־נַפְשָׁ֗ם וְנ֨וֹחַ֙ מֵאֹ֣יְבֵיהֶ֔ם וְהָרֹג֙ בְּשֹׂ֣נְאֵיהֶ֔ם חֲמִשָּׁ֥ה וְשִׁבְעִ֖ים אָ֑לֶף וּבַ֨בִּזָּ֔ה לֹ֥א שָֽׁׁלְח֖וּ אֶת־יָדָֽם׃

Muut kuninkaan maakunnissa olevat juutalaiset kokoontuivat ja puolustivat henkeään, saaden helpotuksen vihollisistaan, ja tappoivat seitsemänkymmentäviisituhatta niistä, jotka heitä vihasivat, mutta saaliiseen he eivät käyneet käsiksi.

בְּיוֹם־שְׁלֹשָׁ֥ה עָשָׂ֖ר לְחֹ֣דֶשׁ אֲדָ֑ר וְנ֗וֹחַ בְּאַרְבָּעָ֤ה עָשָׂר֙ בּ֔וֹ וְעָשֹׂ֣ה אֹת֔וֹ י֖וֹם מִשְׁתֶּ֥ה וְשִׂמְחָֽה׃

Tämä tapahtui Adar-kuun kolmantenatoista päivänä, ja neljäntenätoista he lepäsivät ja tekivät siitä pito- ja ilopäivän.

וְהַיְהוּדִים (והיהודיים) אֲשֶׁר־בְּשׁוּשָׁ֗ן נִקְהֲלוּ֙ בִּשְׁלֹשָׁ֤ה עָשָׂר֙ בּ֔וֹ וּבְאַרְבָּעָ֥ה עָשָׂ֖ר בּ֑וֹ וְנ֗וֹחַ בַּחֲמִשָּׁ֤ה עָשָׂר֙ בּ֔וֹ וְעָשֹׂ֣ה אֹת֔וֹ י֖וֹם מִשְׁתֶּ֥ה וְשִׂמְחָֽה׃

Mutta Šušanissa olevat juutalaiset kokoontuivat kolmantenatoista ja neljäntenätoista päivänä ja lepäsivät viidentenätoista, tehden siitä pito- ja ilopäivän.

עַל־כֵּ֞ן הַיְּהוּדִ֣ים הַפְּרָזִ֗ים (הפרוזים) הַיֹּשְׁבִים֮ בְּעָרֵ֣י הַפְּרָזוֹת֒ עֹשִׂ֗ים אֵת י֣וֹם אַרְבָּעָ֤ה עָשָׂר֙ לְחֹ֣דֶשׁ אֲדָ֔ר שִׂמְחָ֥ה וּמִשְׁתֶּ֖ה וְי֣וֹם ט֑וֹב וּמִשְׁל֥וֹחַ מָנ֖וֹת אִ֥ישׁ לְרֵעֵֽהוּ׃

Sen tähden kylien juutalaiset, jotka asuvat muureittomissa kaupungeissa, tekevät Adar-kuun neljännentoista päivän ilon ja pitojen päiväksi, juhlapäiväksi ja päiväksi, jona lähetetään ruokalahjoja toinen toiselleen.

וַיִּכְתֹּ֣ב מָרְדֳּכַ֔י אֶת־הַדְּבָרִ֖ים הָאֵ֑לֶּה וַיִּשְׁלַ֨ח סְפָרִ֜ים אֶל־כָּל־הַיְּהוּדִ֗ים אֲשֶׁר֙ בְּכָל־מְדִינוֹת֙ הַמֶּ֣לֶךְ אֲחַשְׁוֵר֔וֹשׁ הַקְּרוֹבִ֖ים וְהָרְחוֹקִֽים׃

Mordekai merkitsi muistiin nämä tapahtumat ja lähetti kirjeet kaikille juutalaisille kaikissa kuningas Ahasveroksen maakunnissa, sekä lähellä että kaukana,

לְקַיֵּם֮ עֲלֵיהֶם֒ לִהְי֣וֹת עֹשִׂ֗ים אֵת י֣וֹם אַרְבָּעָ֤ה עָשָׂר֙ לְחֹ֣דֶשׁ אֲדָ֔ר וְאֵ֛ת יוֹם־חֲמִשָּׁ֥ה עָשָׂ֖ר בּ֑וֹ בְּכָל־שָׁנָ֖ה וְשָׁנָֽה׃

vahvistaakseen heille, että heidän tulisi viettää Adar-kuun neljättätoista päivää ja saman kuun viidettätoista päivää joka vuosi,

כַּיָּמִ֗ים אֲשֶׁר־נָ֨חוּ בָהֶ֤ם הַיְּהוּדִים֙ מֵא֣וֹיְבֵיהֶ֔ם וְהַחֹ֗דֶשׁ אֲשֶׁר֩ נֶהְפַּ֨ךְ לָהֶ֤ם מִיָּגוֹן֙ לְשִׂמְחָ֔ה וּמֵאֵ֖בֶל לְי֣וֹם ט֑וֹב לַעֲשׂ֣וֹת אוֹתָ֗ם יְמֵי֙ מִשְׁתֶּ֣ה וְשִׂמְחָ֔ה וּמִשְׁל֤וֹחַ מָנוֹת֙ אִ֣ישׁ לְרֵעֵ֔הוּ וּמַתָּנ֖וֹת לָֽאֶבְיוֹנִֽים׃

niinä päivinä, joina juutalaiset saivat helpotuksen vihollisistaan, ja sen kuun, joka oli kääntynyt heille murheesta iloksi ja surusta juhlapäiväksi; tehdäkseen niistä pito- ja ilopäiviä, joina lähetetään ruokalahjoja toinen toiselleen ja lahjoja köyhille.

וְקִבֵּל֙ הַיְּהוּדִ֔ים אֵ֥ת אֲשֶׁר־הֵחֵ֖לּוּ לַעֲשׂ֑וֹת וְאֵ֛ת אֲשֶׁר־כָּתַ֥ב מָרְדֳּכַ֖י אֲלֵיהֶֽם׃

Juutalaiset ottivat omakseen sen, minkä olivat alkaneet tehdä, ja sen, mitä Mordekai oli heille kirjoittanut.

כִּי֩ הָמָ֨ן בֶּֽן־הַמְּדָ֜תָא הָֽאֲגָגִ֗י צֹרֵר֙ כָּל־הַיְּהוּדִ֔ים חָשַׁ֥ב עַל־הַיְּהוּדִ֖ים לְאַבְּדָ֑ם וְהִפִּ֥יל פּוּר֙ ה֣וּא הַגּוֹרָ֔ל לְהֻמָּ֖ם וּֽלְאַבְּדָֽם׃

Sillä agagilainen Haman, Hammedatan poika, kaikkien juutalaisten vihamies, oli punonut juonen juutalaisia vastaan tuhotakseen heidät ja oli heittänyt puria, se on arpaa, musertaakseen ja tuhotakseen heidät.

וּבְבֹאָהּ֮ לִפְנֵ֣י הַמֶּלֶךְ֒ אָמַ֣ר עִם־הַסֵּ֔פֶר יָשׁ֞וּב מַחֲשַׁבְתּ֧וֹ הָרָעָ֛ה אֲשֶׁר־חָשַׁ֥ב עַל־הַיְּהוּדִ֖ים עַל־רֹאשׁ֑וֹ וְתָל֥וּ אֹת֛וֹ וְאֶת־בָּנָ֖יו עַל־הָעֵֽץ׃

Mutta kun asia tuli kuninkaan eteen, hän käski kirjeellä, että Hamanin paha juoni, jonka tämä oli punonut juutalaisia vastaan, kääntyisi hänen omaan päähänsä, ja että hänet ja hänen poikansa hirtettäisiin hirsipuuhun.

עַל־כֵּ֡ן קָֽרְאוּ֩ לַיָּמִ֨ים הָאֵ֤לֶּה פוּרִים֙ עַל־שֵׁ֣ם הַפּ֔וּר עַל־כֵּ֕ן עַל־כָּל־דִּבְרֵ֖י הָאִגֶּ֣רֶת הַזֹּ֑את וּמָֽה־רָא֣וּ עַל־כָּ֔כָה וּמָ֥ה הִגִּ֖יעַ אֲלֵיהֶֽם׃

Sen tähden he kutsuivat näitä päiviä Purimiksi, pur-sanan mukaan. Tämän kirjeen kaikkien sanojen tähden, ja sen tähden, mitä he olivat tässä asiassa nähneet ja mitä heille oli tapahtunut,

קִיְּמ֣וּ וְקִבְּלֻ֣ הַיְּהוּדִים֩׀ עֲלֵיהֶ֨ם׀ וְעַל־זַרְעָ֜ם וְעַ֨ל כָּל־הַנִּלְוִ֤ים עֲלֵיהֶם֙ וְלֹ֣א יַעֲב֔וֹר לִהְי֣וֹת עֹשִׂ֗ים אֵ֣ת שְׁנֵ֤י הַיָּמִים֙ הָאֵ֔לֶּה כִּכְתָבָ֖ם וְכִזְמַנָּ֑ם בְּכָל־שָׁנָ֖ה וְשָׁנָֽה׃

juutalaiset säätivät ja ottivat itselleen, jälkeläisilleen ja kaikille heihin liittyville, ilman poikkeusta, velvollisuudeksi viettää näitä kahta päivää niiden kirjoituksen ja määräajan mukaan joka vuosi.

וְהַיָּמִ֣ים הָאֵלֶּה נִזְכָּרִ֨ים וְנַעֲשִׂ֜ים בְּכָל־דּ֣וֹר וָד֗וֹר מִשְׁפָּחָה֙ וּמִשְׁפָּחָ֔ה מְדִינָ֥ה וּמְדִינָ֖ה וְעִ֣יר וָעִ֑יר וִימֵ֞י הַפּוּרִ֣ים הָאֵ֗לֶּה לֹ֤א יַֽעַבְרוּ֙ מִתּ֣וֹךְ הַיְּהוּדִ֔ים וְזִכְרָ֖ם לֹא־יָס֥וּף מִזַּרְעָֽם׃

Näitä päiviä muistetaan ja vietetään joka sukupolvessa, joka suvussa, maakunnassa ja kaupungissa, eivätkä nämä Purim-päivät koskaan lakkaa juutalaisten keskuudesta, eikä niiden muisto häviä heidän jälkeläisiltään.

וַתִּכְתֹּב אֶסְתֵּ֨ר הַמַּלְכָּ֧ה בַת־אֲבִיחַ֛יִל וּמָרְדֳּכַ֥י הַיְּהוּדִ֖י אֶת־כָּל־תֹּ֑קֶף לְקַיֵּ֗ם אֵ֣ת אִגֶּ֧רֶת הַפּוּרִ֛ים הַזֹּ֖את הַשֵּׁנִֽית׃

Kuningatar Ester, Abihailin tytär, ja juutalainen Mordekai kirjoittivat täydellä valtuudella vahvistaakseen tämän toisen Purim-kirjeen.

וַיִּשְׁלַ֨ח סְפָרִ֜ים אֶל־כָּל־הַיְּהוּדִ֗ים אֶל־שֶׁ֨בַע וְעֶשְׂרִ֤ים וּמֵאָה֙ מְדִינָ֔ה מַלְכ֖וּת אֲחַשְׁוֵר֑וֹשׁ דִּבְרֵ֥י שָׁל֖וֹם וֶאֱמֶֽת׃

Hän lähetti kirjeet kaikille juutalaisille, Ahasveroksen valtakunnan sataankahteenkymmeneenseitsemään maakuntaan, rauhan ja totuuden sanoin,

לְקַיֵּ֡ם אֵת־יְמֵי֩ הַפֻּרִ֨ים הָאֵ֜לֶּה בִּזְמַנֵּיהֶ֗ם כַּאֲשֶׁר֩ קִיַּ֨ם עֲלֵיהֶ֜ם מָרְדֳּכַ֤י הַיְּהוּדִי֙ וְאֶסְתֵּ֣ר הַמַּלְכָּ֔ה וְכַאֲשֶׁ֛ר קִיְּמ֥וּ עַל־נַפְשָׁ֖ם וְעַל־זַרְעָ֑ם דִּבְרֵ֥י הַצֹּמ֖וֹת וְזַעֲקָתָֽם׃

vahvistaakseen nämä Purim-päivät niiden määräaikoina, niin kuin juutalainen Mordekai ja kuningatar Ester olivat heille säätäneet, ja niin kuin he olivat itselleen ja jälkeläisilleen säätäneet paastoa ja valitusta koskevista asioista.

וּמַאֲמַ֣ר אֶסְתֵּ֔ר קִיַּ֕ם דִּבְרֵ֥י הַפֻּרִ֖ים הָאֵ֑לֶּה וְנִכְתָּ֖ב בַּסֵּֽפֶר׃

Esterin käsky vahvisti nämä Purimia koskevat asiat, ja se merkittiin kirjaan.