מַשְׂכִּיל לְאָסָף הַאֲזִינָה עַמִּי תּוֹרָתִי הַטּוּ אָזְנְכֶם לְאִמְרֵי פִי:
Asafin maskil. Kuule, kansani, opetustani, kallista korvasi suuni sanoille.
אֶפְתְּחָה בְמָשָׁל פִּי אַבִּיעָה חִידוֹת מִנִּי קֶדֶם:
Avaan suuni vertauksin; lausun arvoituksia muinaisuudesta.
אֲשֶׁר שָׁמַעְנוּ וַנֵּדָעֵם וַאֲבוֹתֵינוּ סִפְּרוּ לָנוּ:
Mitä olemme kuulleet ja minkä tunnemme, ja minkä isämme meille kertoivat.
לֹא נְכַחֵד מִבְּנֵיהֶם לְדוֹר אַחֲרוֹן מְסַפְּרִים תְּהִלּוֹת יְהוָה וֶעֱזוּזוֹ וְנִפְלְאוֹתָיו אֲשֶׁר עָשָׂה:
Emme salaa niitä heidän lapsiltaan; viimeiselle sukupolvelle he kertovat Iankaikkisen ylistykset ja hänen voimansa ja hänen ihmeensä, jotka hän teki.
וַיָּקֶם עֵדוּת בְּיַעֲקֹב וְתוֹרָה שָׂם בְּיִשְׂרָאֵל אֲשֶׁר צִוָּה אֶת אֲבוֹתֵינוּ לְהוֹדִיעָם לִבְנֵיהֶם:
Ja hän asetti todistuksen Jaakobiin ja sääti lain Israeliin, jonka hän käski isiemme tehdä tunnetuksi lapsilleen.
לְמַעַן יֵדְעוּ דּוֹר אַחֲרוֹן בָּנִים יִוָּלֵדוּ יָקֻמוּ וִיסַפְּרוּ לִבְנֵיהֶם:
Jotta viimeinen sukupolvi tietäisi, pojat jotka syntyvät, kertoisivat lapsilleen.
וְיָשִׂימוּ בֵאלֹהִים כִּסְלָם וְלֹא יִשְׁכְּחוּ מַעַלְלֵי אֵל וּמִצְוֹתָיו יִנְצֹרוּ:
Ja jotta he panisivat toivonsa Jumalaan eivätkä unohtaisi Jumalan tekoja vaan pitäisivät hänen käskynsä.
וְלֹא יִהְיוּ כַּאֲבוֹתָם דּוֹר סוֹרֵר וּמֹרֶה דּוֹר לֹא הֵכִין לִבּוֹ וְלֹא נֶאֶמְנָה אֶת אֵל רוּחוֹ:
Ja jotta he eivät olisi kuin isänsä, uppiniskainen ja kapinallinen sukupolvi, joka ei valmistanut sydäntään ja jonka henki ei ollut uskollinen Jumalalle.
בְּנֵי אֶפְרַיִם נוֹשְׁקֵי רוֹמֵי קָשֶׁת הָפְכוּ בְּיוֹם קְרָב:
Efraimin pojat, aseistetut jousimiehet, perääntyivät taistelun päivänä.
לֹא שָׁמְרוּ בְּרִית אֱלֹהִים וּבְתוֹרָתוֹ מֵאֲנוּ לָלֶכֶת:
He eivät pitäneet Jumalan liittoa, ja he kieltäytyivät vaeltamasta hänen lakinsa mukaan.
וַיִּשְׁכְּחוּ עֲלִילוֹתָיו וְנִפְלְאוֹתָיו אֲשֶׁר הֶרְאָם:
He unohtivat hänen tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille osoitti.
נֶגֶד אֲבוֹתָם עָשָׂה פֶלֶא בְּאֶרֶץ מִצְרַיִם שְׂדֵה צֹעַן:
Heidän isiensä edessä hän teki ihmeitä Egyptin maassa, Soanin kedolla.
בָּקַע יָם וַיַּעֲבִירֵם וַיַּצֶּב מַיִם כְּמוֹ נֵד:
Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi; hän pani veden seisomaan kuin patona.
וַיַּנְחֵם בֶּעָנָן יוֹמָם וְכָל הַלַּיְלָה בְּאוֹר אֵשׁ:
Hän johdatti heitä pilvellä päivällä ja koko yön tulen valolla.
יְבַקַּע צֻרִים בַּמִּדְבָּר וַיַּשְׁקְ כִּתְהֹמוֹת רַבָּה:
Hän halkaisi kalliot erämaassa ja juotti heitä kuin suurista syvyyksistä.
וַיּוֹצִא נוֹזְלִים מִסָּלַע וַיּוֹרֶד כַּנְּהָרוֹת מָיִם:
Hän johti virtaavan veden kalliosta ja sai veden valumaan kuin joet.
וַיּוֹסִיפוּ עוֹד לַחֲטֹא לוֹ לַמְרוֹת עֶלְיוֹן בַּצִּיָּה:
Mutta he jatkoivat yhä syntiä häntä vastaan, uhmaten Korkeinta erämaassa.
וַיְנַסּוּ אֵל בִּלְבָבָם לִשְׁאָל אֹכֶל לְנַפְשָׁם:
He kiusasivat Jumalaa sydämessään vaatimalla ruokaa himonsa mukaan.
וַיְדַבְּרוּ בֵּאלֹהִים אָמְרוּ הֲיוּכַל אֵל לַעֲרֹךְ שֻׁלְחָן בַּמִּדְבָּר:
Ja he puhuivat Jumalaa vastaan; he sanoivat: "Voiko Jumala kattaa pöydän erämaassa?
הֵן הִכָּה צוּר וַיָּזוּבוּ מַיִם וּנְחָלִים יִשְׁטֹפוּ הֲגַם לֶחֶם יוּכַל תֵּת אִם יָכִין שְׁאֵר לְעַמּוֹ:
Tosin hän iski kalliota ja vesi virtasi ja purot tulvivat. Voiko hän antaa lihaakin? Voiko hän valmistaa lihaa kansalleen?"
לָכֵן שָׁמַע יְהוָה וַיִּתְעַבָּר וְאֵשׁ נִשְּׂקָה בְיַעֲקֹב וְגַם אַף עָלָה בְיִשְׂרָאֵל:
Sen tähden Jumala kuuli ja vihastui; tuli syttyi Jaakobia vastaan, ja myös viha nousi Israelia vastaan.
כִּי לֹא הֶאֱמִינוּ בֵּאלֹהִים וְלֹא בָטְחוּ בִּישׁוּעָתוֹ:
Koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen pelastukseensa.
וַיְצַו שְׁחָקִים מִמָּעַל וְדַלְתֵי שָׁמַיִם פָּתָח:
Ja hän oli käskenyt pilviä ylhäältä ja avannut taivaan portit.
וַיַּמְטֵר עֲלֵיהֶם מָן לֶאֱכֹל וּדְגַן שָׁמַיִם נָתַן לָמוֹ:
Hän oli satanut heille mannaa syötäväksi ja antanut heille taivaan viljaa.
לֶחֶם אַבִּירִים אָכַל אִישׁ צֵידָה שָׁלַח לָהֶם לָשֹׂבַע:
Ihmiset söivät väkevien leipää; hän lähetti heille evästä kyllyydeksi.
יַסַּע קָדִים בַּשָּׁמָיִם וַיְנַהֵג בְּעֻזּוֹ תֵימָן:
Hän nostatti itätuulen taivaalle ja johti etelätuulen voimallaan.
וַיַּמְטֵר עֲלֵיהֶם כֶּעָפָר שְׁאֵר וּכְחוֹל יַמִּים עוֹף כָּנָף:
Hän satoi heille lihaa kuin tomua ja siivekkäitä lintuja kuin merten hiekkaa.
וַיַּפֵּל בְּקֶרֶב מַחֲנֵהוּ סָבִיב לְמִשְׁכְּנֹתָיו:
Ja hän antoi sen pudota heidän leirinsä keskelle, heidän asumustensa ympärille.
וַיֹּאכְלוּ וַיִּשְׂבְּעוּ מְאֹד וְתַאֲוָתָם יָבִא לָהֶם:
He söivät ja tulivat hyvin kylläisiksi, ja hän toi heille mitä he halusivat.
לֹא זָרוּ מִתַּאֲוָתָם עוֹד אָכְלָם בְּפִיהֶם:
He eivät olleet vieraantuneet himostaan; ruoan ollessa vielä heidän suussaan,
וְאַף אֱלֹהִים עָלָה בָהֶם וַיַּהֲרֹג בְּמִשְׁמַנֵּיהֶם וּבַחוּרֵי יִשְׂרָאֵל הִכְרִיעַ:
Jumalan viha nousi heitä vastaan ja surmasi [muutamia] heidän vahvimmistaan ja kaatoi Israelin valitut.
בְּכָל זֹאת חָטְאוּ עוֹד וְלֹא הֶאֱמִינוּ בְּנִפְלְאוֹתָיו:
Kaikesta tästä huolimatta he tekivät yhä syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeistään huolimatta.
וַיְכַל בַּהֶבֶל יְמֵיהֶם וּשְׁנוֹתָם בַּבֶּהָלָה:
Ja hän päätti heidän päivänsä turhuuteen ja heidän vuotensa kauhuun.
אִם הֲרָגָם וּדְרָשׁוּהוּ וְשָׁבוּ וְשִׁחֲרוּ אֵל:
Kun hän surmasi heitä, he etsivät häntä, ja he kääntyivät ja rukoilivat Jumalaa.
וַיִּזְכְּרוּ כִּי אֱלֹהִים צוּרָם וְאֵל עֶלְיוֹן גֹּאֲלָם:
Ja he muistivat, että Jumala on heidän kallionsa ja Korkein Jumala heidän lunastajansa.
וַיְפַתּוּהוּ בְּפִיהֶם וּבִלְשׁוֹנָם יְכַזְּבוּ לוֹ:
He pettivät häntä suullaan ja valehtelivat hänelle kielellään.
וְלִבָּם לֹא נָכוֹן עִמּוֹ וְלֹא נֶאֶמְנוּ בִּבְרִיתוֹ:
Heidän sydämensä ei ollut vilpitön häntä kohtaan; he eivät olleet uskollisia hänen liitossaan.
וְהוּא רַחוּם יְכַפֵּר עָוֹן וְלֹא יַשְׁחִית וְהִרְבָּה לְהָשִׁיב אַפּוֹ וְלֹא יָעִיר כָּל חֲמָתוֹ:
Mutta hän on armollinen, hän sovittaa syntivelan eikä tuhoa; monta kertaa hän pidättää vihansa eikä päästä valloilleen kaikkea suuttumustaan.
וַיִּזְכֹּר כִּי בָשָׂר הֵמָּה רוּחַ הוֹלֵךְ וְלֹא יָשׁוּב:
Hän muistaa, että he ovat lihaa, henkäys joka menee pois eikä palaa.
כַּמָּה יַמְרוּהוּ בַמִּדְבָּר יַעֲצִיבוּהוּ בִּישִׁימוֹן:
Kuinka usein he uhmasivat häntä erämaassa, vihoittivat hänet autiomaassa!
וַיָּשׁוּבוּ וַיְנַסּוּ אֵל וּקְדוֹשׁ יִשְׂרָאֵל הִתְווּ:
He kääntyivät takaisin ja kiusasivat Jumalaa ja vaativat merkkiä Israelin Pyhältä.
לֹא זָכְרוּ אֶת יָדוֹ יוֹם אֲשֶׁר פָּדָם מִנִּי צָר:
He eivät muistaneet hänen kättään, sitä päivää, jona hän lunasti heidät ahdistuksesta.
אֲשֶׁר שָׂם בְּמִצְרַיִם אֹתוֹתָיו וּמוֹפְתָיו בִּשְׂדֵה צֹעַן:
Joka asetti merkkinsä Egyptiin ja ihmeensä Soanin kedolle.
וַיַּהֲפֹךְ לְדָם יְאֹרֵיהֶם וְנֹזְלֵיהֶם בַּל יִשְׁתָּיוּן:
Hän muutti heidän kanavansa vereksi, eivätkä he voineet juoda virtaavia vesiään.
יְשַׁלַּח בָּהֶם עָרֹב וַיֹּאכְלֵם וּצְפַרְדֵּעַ וַתַּשְׁחִיתֵם:
Hän yllytti heitä vastaan villipetojen lauman, joka söi heidät, ja sammakot, jotka turmelivat heidät.
וַיִּתֵּן לֶחָסִיל יְבוּלָם וִיגִיעָם לָאַרְבֶּה:
Hän antoi heidän satonsa lopettaville heinäsirkoille ja heidän vaivannäkönsä lisääntyville heinäsirkoille.
יַהֲרֹג בַּבָּרָד גַּפְנָם וְשִׁקְמוֹתָם בַּחֲנָמַל:
Hän tappoi heidän viiniköynnöksensä rakeilla ja heidän metsäviikunapuunsa heinäsirkoilla.
וַיַּסְגֵּר לַבָּרָד בְּעִירָם וּמִקְנֵיהֶם לָרְשָׁפִים:
Hän antoi heidän eläimensä rakeiden valtaan ja heidän karjansa tulisten salamoiden valtaan.
יְשַׁלַּח בָּם חֲרוֹן אַפּוֹ עֶבְרָה וָזַעַם וְצָרָה מִשְׁלַחַת מַלְאֲכֵי רָעִים:
Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, suuttumuksen, raivon ja ahdistuksen, joukon pahoja sanansaattajia.
יְפַלֵּס נָתִיב לְאַפּוֹ לֹא חָשַׂךְ מִמָּוֶת נַפְשָׁם וְחַיָּתָם לַדֶּבֶר הִסְגִּיר:
Hän tasoitti polun vihalleen; hän ei säästänyt heidän sieluaan kuolemalta vaan jätti heidän ruumiinsa ruton valtaan.
וַיַּךְ כָּל בְּכוֹר בְּמִצְרָיִם רֵאשִׁית אוֹנִים בְּאָהֳלֵי חָם:
Hän löi jokaisen esikoisen Egyptissä, heidän voimansa ensi hedelmän Haamin majoissa.
וַיַּסַּע כַּצֹּאן עַמּוֹ וַיְנַהֲגֵם כַּעֵדֶר בַּמִּדְבָּר:
Sitten hän pani kansansa vaeltamaan kuin lammaslauman ja johti heitä kuin laumaa erämaassa.
וַיַּנְחֵם לָבֶטַח וְלֹא פָחָדוּ וְאֶת אוֹיְבֵיהֶם כִּסָּה הַיָּם:
Hän johdatti heitä turvallisesti, eivätkä he pelänneet, ja meri peitti heidän vihollisensa.
וַיְבִיאֵם אֶל גְּבוּל קָדְשׁוֹ הַר זֶה קָנְתָה יְמִינוֹ:
Hän toi heidät pyhäkkönsä rajalle, tälle vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
וַיְגָרֶשׁ מִפְּנֵיהֶם גּוֹיִם וַיַּפִּילֵם בְּחֶבֶל נַחֲלָה וַיַּשְׁכֵּן בְּאָהֳלֵיהֶם שִׁבְטֵי יִשְׂרָאֵל:
Hän ajoi pois kansat heidän edestään ja jakoi heille perinnön mittanuoralla, ja hän antoi Israelin heimojen asua heidän majoissaan.
וַיְנַסּוּ וַיַּמְרוּ אֶת אֱלֹהִים עֶלְיוֹן וְעֵדוֹתָיו לֹא שָׁמָרוּ:
Silti he kiusasivat ja uhmasivat Korkeinta Jumalaa eivätkä pitäneet hänen todistuksiaan.
וַיִּסֹּגוּ וַיִּבְגְּדוּ כַּאֲבוֹתָם נֶהְפְּכוּ כְּקֶשֶׁת רְמִיָּה:
He kääntyivät takaisin ja menettelivät petollisesti kuin isänsä; he kääntyivät kuin pettävä jousi.
וַיַּכְעִיסוּהוּ בְּבָמוֹתָם וּבִפְסִילֵיהֶם יַקְנִיאוּהוּ:
He uhmasivat häntä uhrikukkuloillaan ja vihoittivat hänet veistetyillä kuvillaan.
שָׁמַע אֱלֹהִים וַיִּתְעַבָּר וַיִּמְאַס מְאֹד בְּיִשְׂרָאֵל:
Jumala kuuli ja vihastui ja hylkäsi Israelin täysin.
וַיִּטֹּשׁ מִשְׁכַּן שִׁלוֹ אֹהֶל שִׁכֵּן בָּאָדָם:
Ja hän hylkäsi Siilon majan, teltan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
וַיִּתֵּן לַשְּׁבִי עֻזּוֹ וְתִפְאַרְתּוֹ בְיַד צָר:
Hän antoi voimansa vankeuteen ja kunniansa vastustajan käteen.
וַיַּסְגֵּר לַחֶרֶב עַמּוֹ וּבְנַחֲלָתוֹ הִתְעַבָּר:
Ja hän antoi kansansa miekalle ja vihastui perintöönsä.
בַּחוּרָיו אָכְלָה אֵשׁ וּבְתוּלֹתָיו לֹא הוּלָּלוּ:
Tuli kulutti hänen nuorukaisensa, eikä hänen neitsyitään naitu.
כֹּהֲנָיו בַּחֶרֶב נָפָלוּ וְאַלְמְנֹתָיו לֹא תִבְכֶּינָה:
Hänen pappinsa kaatuivat miekkaan, mutta hänen leskensä eivät itkeneet.
וַיִּקַץ כְּיָשֵׁן אֲדֹנָי כְּגִבּוֹר מִתְרוֹנֵן מִיָּיִן:
Ja Iankaikkinen heräsi kuin nukkuva, kuin sankari, joka huutaa viinin huumassa.
וַיַּךְ צָרָיו אָחוֹר חֶרְפַּת עוֹלָם נָתַן לָמוֹ:
Ja hän löi vastustajansa selkäpuolelta; hän antoi heille ikuisen häpeän.
וַיִּמְאַס בְּאֹהֶל יוֹסֵף וּבְשֵׁבֶט אֶפְרַיִם לֹא בָחָר:
Hän hylkäsi Joosefin majan eikä valinnut Efraimin heimoa.
וַיִּבְחַר אֶת שֵׁבֶט יְהוּדָה אֶת הַר צִיּוֹן אֲשֶׁר אָהֵב:
Hän valitsi Juudan heimon, Siionin vuoren, jota hän rakasti.
וַיִּבֶן כְּמוֹ רָמִים מִקְדָּשׁוֹ כְּאֶרֶץ יְסָדָהּ לְעוֹלָם:
Ja hän rakensi pyhäkkönsä kuin korkeat taivaat, kuin maan, jonka hän perusti iäksi.
וַיִּבְחַר בְּדָוִד עַבְדּוֹ וַיִּקָּחֵהוּ מִמִּכְלְאֹת צֹאן:
Ja hän valitsi palvelijansa Daavidin ja otti hänet lammastarhoista.
מֵאַחַר עָלוֹת הֱבִיאוֹ לִרְעוֹת בְּיַעֲקֹב עַמּוֹ וּבְיִשְׂרָאֵל נַחֲלָתוֹ:
Imettävien uuhien takaa hän toi hänet kaitsemaan kansaansa Jaakobia ja perintöään Israelia.
וַיִּרְעֵם כְּתֹם לְבָבוֹ וּבִתְבוּנוֹת כַּפָּיו יַנְחֵם:
Ja hän kaitsi heitä sydämensä vilpittömyyden mukaan, ja kättensä taidolla hän johti heitä.