1. Mooseksen kirjaParasha #8

וַיִּשְׁלַח

Parashat Vayishlach

1. Mooseksen kirja 32:4-36:43

Jaakob painii muukalaisen kanssa aamunkoittoon, sitten kohtaa veljen, jota pakeni vuosia sitten.

Parashat Vayishlach

Yleiskatsaus

Vayishlach kohtaa Jaakobin, kun hän palaa kotiin Kanaanin maahan oltuaan poissa kaksikymmentä vuotta, valmistautuen kohtaamaan veljensä Esaun, jota hän oli kerran paennut. Näissä luvuissa hän painii salaperäisen olennon kanssa läpi yön ja ansaitsee nimen Israel, sopii Esaun kanssa, kestää surua Sikemissä ja hautaa isänsä Iisakin. Tämä on kohtaamisen ja muutoksen parsha, jossa Jaakobista tulee Israelin kansan varsinainen nimikko.

Matkalla Esaun luo

Jaakobin lähestyessä kotia hän lähettää sanansaattajia edeltä veljelleen Esaulle, joka asuu Seirin maassa. Takaisin tulee viesti, että Esau lähestyy neljänsadan miehen kanssa, ja Jaakob joutuu pelon valtaan. Hän jakaa perhekuntansa kahteen leiriin, niin että jos toista vastaan hyökätään, toinen voisi paeta, ja hän vuodattaa rukouksen Jumalalle muistaen suojeluksen lupauksen ja myöntäen olevansa kaiken saamansa hyvyyden arvoton. Sitten hän valmistaa anteliaan lahjan laumoja ja karjaa, lähettäen ne edeltä aalloittain pehmittääkseen veljensä sydämen ennen kohtaamista.

Painia aamunkoittoon

Sinä yönä Jaakob lähettää perheensä joen yli ja jää yksin, ja salaperäinen mies painii hänen kanssaan päivän sarastukseen asti. Kykenemättä voittamaan häntä muukalainen iskee Jaakobin lonkkaa nyrjäyttäen sen sijoiltaan, mutta Jaakob pitää kiinni eikä suostu päästämään irti ilman siunausta. Olento antaa hänelle uuden nimen, Israel, joka merkitsee sitä, joka on kamppaillut Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut. Jaakob antaa paikalle nimeksi Penuel, sillä hän on nähnyt Jumalan kasvot ja jäänyt henkiin, ja hän kävelee eteenpäin ontuen vahingoittuneen jänteen vuoksi, ja siksi Israelin kansa ei syö tuota jännettä tähän päivään asti.

Veljekset syleilevät

Aamunkoitteessa Jaakob näkee Esaun tulevan ja järjestää perheensä, kävelee sitten edellä ja kumartuu maahan seitsemän kertaa. Helpotuksekseen hän näkee Esaun juoksevan häntä vastaan, syleilevän häntä ja itkevän hänen kaulassaan, kaiken vanhan vihan sulettua pois. Esau kieltäytyy aluksi lahjasta sanoen, että hänellä on yllin kyllin, mutta Jaakob painostaa häntä, kunnes hän ottaa sen vastaan. Veljekset eroavat rauhassa, Esau palaa Seiriin, kun taas Jaakob matkaa edelleen Sukkotiin ja sitten Sikemin kaupunkiin, missä hän ostaa palan maata ja rakentaa alttarin Jumalalle.

Suru Sikemissä

Jaakobin tytär Dina lähtee tapaamaan maan naisia, ja Sikem, seudun ruhtinas, ottaa hänet väkisin ja häpäisee hänet, ja alkaa sitten haluta häntä vaimokseen. Syvästi loukkaantuneina Dinan veljet vastaavat avioliittoehdotukseen petoksella, suostuen vain, jos jokainen kaupungin mies ympärileikataan. Kolmantena päivänä, miesten yhä kärsiessä kivusta, Simeon ja Leevi tulevat kaupunkiin ja tappavat kaikki miehet pelastaen sisarensa, ja muut veljet ottavat saaliin. Jaakob nuhtelee heitä siitä, että he ovat tehneet perheestä vihatun naapureidensa keskuudessa, mutta he vastaavat, ettei heidän sisartaan pitäisi kohdella kuin porttoa.

Paluu Beteliin

Jumala käskee Jaakobin nousta ylös Beteliin ja rakentaa sinne alttarin, ja Jaakob puhdistaa ensin talonsa jokaisesta vieraasta jumalankuvasta haudaten ne puun alle. Betelissä Jumala ilmestyy hänelle vielä kerran, vahvistaa nimen Israel ja uudistaa maan ja lukemattomien jälkeläisten liiton, joka oli ensin annettu Abrahamille ja Iisakille. Heidän matkatessaan eteenpäin Raakel joutuu kovaan synnytystuskaan ja kuolee synnyttäessään Jaakobin kahdennentoista pojan, Benjaminin, ja Jaakob hautaa hänet Efratin (Betlehemin) tien varteen ja pystyttää patsaan hänen haudalleen. Sitten Toora luettelee Jaakobin kaksitoista poikaa, heimot, joista koko kansa polveutuu.

Iisakin kuolema ja Esaun sukulinja

Jaakob palaa vihdoin isänsä Iisakin luo Hebroniin, ja Iisak kuolee sadankahdeksankymmenen vuoden ikäisenä, molempien poikiensa yhdessä suremana ja hautaamana. Sitten parsha päättyy pitkään kertomukseen Esaun jälkeläisistä, häntä kutsutaan myös Edomiksi, luetellen hänen poikansa, heimoruhtinaat ja kuninkaat, jotka hallitsevat hänen maassaan. Tämä huolellinen luettelo kunnioittaa Esaun sukua, vaikka Tooran pääkertomus kääntyykin kohti Israelin lapsia. Se muistuttaa meitä siitä, että myös Esausta tulee suuri kansa, aivan kuten Jumala oli luvannut.

Keskeiset teemat

  • Pelkomme kohtaaminen rukouksella ja valmistautumalla voi muuttaa vihollisen veljeksi.
  • Kamppailu voi antaa uuden nimen: Jaakobista tulee Israel, joka painii ja kestää.
  • Sovinto on mahdollinen syvänkin loukkauksen ja vuosien eron jälkeen.
  • Suuri siunaus ja syvä suru voivat saapua elämän samaan vaiheeseen.
  • Jumalan liitto kantaa eteenpäin kotimatkan jokaisen vaikeuden halki.

Haftara

Haftara, Obadja 1:1-21, on profeetan näky tuomiosta Edomia vastaan, kansaa vastaan, joka polveutuu Esausta ja jonka sukuluettelo päättää parshamme. Aivan kuten Jaakob ja Esau eroavat tiensä Vayishlachissa, Obadja katsoo eteenpäin heidän jälkeläistensä väliseen pitkään tilintekoon luvaten, että pelastus ja kuninkuus kuuluvat lopulta Jaakobin huoneelle.

Kirja

1. Mooseksen kirja (בראשית)

Luvut

1. Mooseksen kirja 32:4-36:43

בראשית ל״ב:ד׳ - ל״ו:מ״ג

Lue Parashat Vayishlach sovelluksessa

Seuraa Tooran lukemista, näe käännökset ja tutustu kommentaareihin Am Hazak -sovelluksessa.

Avaa Am Hazakissa

Lue Tooran teksti

Lue tämän parshan kattamien Tooran lukujen hepreankielinen teksti.

Lisää kirjasta 1. Mooseksen kirja