Rukouksen alkuperä
Rukous Israelin valtion puolesta laadittiin pian Israelin itsenäistymisen jälkeen vuonna 1948. Israelin ylirabbien, Rabbi Isaac Herzogin ja Rabbi Ben-Zion Meir Hai Uzielin, laatima rukous on tarkoitettu lausuttavaksi synagogissa ympäri maailman. Se lausutaan tyypillisesti sapattina aamulla Tooran lukemisen jälkeen, joskin tavat vaihtelevat yhteisöittäin.
Rukouksen teksti
Rukous pyytää Jumalaa siunaamaan Israelin valtiota, kutsuen sitä 'lunastuksemme ensimmäiseksi versoksi'. Siinä rukoillaan Israelin asukkaiden ja sotilaiden suojelun, rauhan, viisaan johtajuuden ja kaikkien juutalaisten ykseyden puolesta. Rukous heijastaa toivoa siitä, että moderni valtio edustaa profeetallisten paluu- ja lunastuslupausten alkua.
Milloin rukous lausutaan?
Useimmat tätä rukousta lausuvat yhteisöt tekevät niin sapattina ja juutalaisina juhlapäivinä Tooran lukemisen jälkeen, ennen Tooran palauttamista arkkiin. Jotkut lausuvat sen myös Israelin itsenäisyyspäivänä (Jom HaAtsmaut). Rukousta seuraa usein rukous Israelin puolustusvoimien hyvinvoinnin puolesta. Tavat vaihtelevat – jotkut yhteisöt lausuvat sen joka viikko, toiset vain erityistilaisuuksissa.
Teologinen merkitys
Rukous kuvaa Israelia ilmaisulla 'reshit tsemichat geulatenu' – lunastuksemme versomisen alku. Tämä ilmaus heijastaa uskoa siitä, että Israelin perustaminen edustaa profeettojen ennustaman messiaanisen prosessin alkua. Lausumalla tätä rukousta juutalaiset ympäri maailman ilmaisevat yhteyttään Israelin maahan ja toivonsa sen roolista juutalaisen kansan kohtalossa.
Rukous Israelin puolustusvoimien puolesta
Monet yhteisöt lausuvat myös rukouksen Israelin sotilaiden (Chajalei Tsahal) hyvinvoinnin puolesta. Tämä rukous pyytää Jumalaa suojelemaan niitä, jotka puolustavat Israelin maata, pelastamaan heidät vaarasta ja antamaan heille menestystä. Se heijastaa yhteisön kiitollisuutta ja huolta niistä, jotka suojelevat juutalaista kotimaata, ja lausutaan usein heti Israelin valtion puolesta lausutun rukouksen jälkeen.
Vaihtelut ja tavat
Kaikki juutalaiset yhteisöt eivät lausu tätä rukousta. Jotkut ultraortodoksiset yhteisöt jättävät sen pois teologisista varauksista maallista valtiota kohtaan. Reform- ja konservatiiviset liikkeet ovat luoneet vaihtoehtoisia versioita. Jotkut yhteisöt lisäävät rukouksia rauhan ja israelilais-palestiinalaisen sovinnon puolesta. Rukous kehittyy edelleen Israelin tilanteen muuttuessa ja yhteisöjen pohtiessa suhdettaan valtioon.