לָמָה יְהוָה תַּעֲמֹד בְּרָחוֹק תַּעְלִים לְעִתּוֹת בַּצָּרָה:
Oi Iankaikkinen, miksi Sinä seisot kaukana? [Miksi] Sinä kätkeydyt ahdistuksen aikoina?
בְּגַאֲוַת רָשָׁע יִדְלַק עָנִי יִתָּפְשׂוּ בִּמְזִמּוֹת זוּ חָשָׁבוּ:
Jumalaton ylpeydessään vainoaa köyhää. He jäävät kiinni niihin juoniin, joita ovat punoneet.
כִּי הִלֵּל רָשָׁע עַל תַּאֲוַת נַפְשׁוֹ וּבֹצֵעַ בֵּרֵךְ נִאֵץ יְהוָה:
Sillä jumalaton kerskailee sielunsa halusta, ja ryöstäjä onnittelee itseään pilkattuaan Iankaikkista.
רָשָׁע כְּגֹבַהּ אַפּוֹ בַּל יִדְרֹשׁ אֵין אֱלֹהִים כָּל מְזִמּוֹתָיו:
Jumalaton vihansa korkeudessa: “Hän ei vaadi tilille; ei ole Jumalaa”, [ovat] kaikki hänen ajatuksensa.
יָחִילוּ (דרכו) דְרָכָיו בְּכָל עֵת מָרוֹם מִשְׁפָּטֶיךָ מִנֶּגְדּוֹ כָּל צוֹרְרָיו יָפִיחַ בָּהֶם:
Hänen tiensä menestyvät kaikkina aikoina; Sinun tuomiosi ovat kaukana hänestä. Kaikkia vastustajiaan hän puhaltaa niitä kohti.
אָמַר בְּלִבּוֹ בַּל אֶמּוֹט לְדֹר וָדֹר אֲשֶׁר לֹא בְרָע:
Hän sanoo itsekseen: “En horju; sukupolvesta toiseen en joudu vastoinkäymiseen.”
אָלָה פִּיהוּ מָלֵא וּמִרְמוֹת וָתֹךְ תַּחַת לְשׁוֹנוֹ עָמָל וָאָוֶן:
Hänen suunsa on täynnä kirouksia ja petoksia ja vilppiä; hänen kielensä alla on onnettomuus ja vääryys.
יֵשֵׁב בְּמַאְרַב חֲצֵרִים בַּמִּסְתָּרִים יַהֲרֹג נָקִי עֵינָיו לְחֵלְכָה יִצְפֹּנוּ:
Hän istuu kylien väijytyspaikoissa; salaisissa paikoissa hän surmaa viattoman; hänen silmänsä vakoilevat Sinun joukkoasi.
יֶאֱרֹב בַּמִּסְתָּר כְּאַרְיֵה בְסֻכֹּה יֶאֱרֹב לַחֲטוֹף עָנִי יַחְטֹף עָנִי בְּמָשְׁכוֹ בְרִשְׁתּוֹ:
Hän väijyy kätketyssä paikassa; kuin leijona luolassaan hän väijyy tarttuakseen köyhään; hän tarttuu köyhään vetäessään verkkonsa kokoon.
(ודכה) יִדְכֶּה יָשֹׁחַ וְנָפַל בַּעֲצוּמָיו (חלכאים) חֵיל כָּאִים:
Hän kyyristyy, hän painautuu, ja sorrettujen joukko kaatuu hänen kynsiensä voimasta.
אָמַר בְּלִבּוֹ שָׁכַח אֵל הִסְתִּיר פָּנָיו בַּל רָאָה לָנֶצַח:
Hän sanoo sydämessään: “Jumala on unohtanut; Hän on kätkenyt kasvonsa, Hän ei koskaan näe.”
קוּמָה יְהוָה אֵל נְשָׂא יָדֶךָ אַל תִּשְׁכַּח (עניים) עֲנָוִים:
Nouse, oi Iankaikkinen Jumala, kohota kätesi; älä unohda nöyriä.
עַל מֶה נִאֵץ רָשָׁע אֱלֹהִים אָמַר בְּלִבּוֹ לֹא תִּדְרֹשׁ:
Miksi jumalaton pilkkasi Jumalaa? Hän sanoi sydämessään, ettet Sinä vaadi tilille.
רָאִתָה כִּי אַתָּה עָמָל וָכַעַס תַּבִּיט לָתֵת בְּיָדֶךָ עָלֶיךָ יַעֲזֹב חֵלֶכָה יָתוֹם אַתָּה הָיִיתָ עוֹזֵר:
Sinä näit, sillä Sinä katsot onnettomuutta ja kiusaa antaaksesi ne käteesi; Sinun haltuusi köyhä jättää [taakkansa]; orvon auttaja olet Sinä.
שְׁבֹר זְרוֹעַ רָשָׁע וָרָע תִּדְרוֹשׁ רִשְׁעוֹ בַל תִּמְצָא:
Murskaa jumalattoman käsivarsi; mitä taas pahaan tulee, niin Sinä etsit hänen jumalattomuuttaan etkä [sitä] löydä.
יְהוָה מֶלֶךְ עוֹלָם וָעֶד אָבְדוּ גוֹיִם מֵאַרְצוֹ:
Iankaikkinen on Kuningas iäti ja ainiaan; pakanat häviävät Hänen maastaan.
תַּאֲוַת עֲנָוִים שָׁמַעְתָּ יְהוָה תָּכִין לִבָּם תַּקְשִׁיב אָזְנֶךָ:
Sinä kuulet nöyrien halun, oi Iankaikkinen; Sinä valmistat heidän sydämensä, Sinun korvasi kuulee,
לִשְׁפֹּט יָתוֹם וָדָךְ בַּל יוֹסִיף עוֹד לַעֲרֹץ אֱנוֹשׁ מִן הָאָרֶץ:
tuomitaksesi orvon ja sorretun, ettei hän enää jatkaisi heikon ihmisen ahdistamista maan päältä.