Tehillim

73

מִזְמוֹר לְאָסָף אַךְ טוֹב לְיִשְׂרָאֵל אֱלֹהִים לְבָרֵי לֵבָב:

Aasafin laulu. Totisesti Jumala on hyvä Israelille, niille, jotka ovat puhtaat sydämeltään.

וַאֲנִי כִּמְעַט (נטוי) נָטָיוּ רַגְלָי כְּאַיִן (שפכה) שֻׁפְּכוּ אֲשֻׁרָי:

Mutta minä, minun jalkani olivat vähällä poiketa, hetkessä minun askeleeni olisivat luiskahtaneet.

כִּי קִנֵּאתִי בַּהוֹלְלִים שְׁלוֹם רְשָׁעִים אֶרְאֶה:

Sillä minä kadehdin röyhkeitä; minä näin jumalattomien rauhan.

כִּי אֵין חַרְצֻבּוֹת לְמוֹתָם וּבָרִיא אוּלָם:

Sillä heidän kuolemaansa ei ole kahleita, ja heidän terveytensä on luja.

בַּעֲמַל אֱנוֹשׁ אֵינֵמוֹ וְעִם אָדָם לֹא יְנֻגָּעוּ:

Kuolevaisen ihmisen vaivassa he eivät ole, eikä heitä vitsata kuten muita ihmisiä.

לָכֵן עֲנָקַתְמוֹ גַאֲוָה יַעֲטָף שִׁית חָמָס לָמוֹ:

Sen tähden ylpeys on heidän kaulakoristeenaan; väkivalta, jota he tekevät, verhoaa heidät.

יָצָא מֵחֵלֶב עֵינֵמוֹ עָבְרוּ מַשְׂכִּיּוֹת לֵבָב:

Lihavuudestaan heidän silmänsä pullistuvat; he ylittivät sydämensä kuvitelmat.

יָמִיקוּ וִידַבְּרוּ בְרָע עֹשֶׁק מִמָּרוֹם יְדַבֵּרוּ:

He pilkkaavat ja puhuvat pahaa sorrosta; he puhuvat ylimielisesti Korkeimmasta.

שַׁתּוּ בַשָּׁמַיִם פִּיהֶם וּלְשׁוֹנָם תִּהֲלַךְ בָּאָרֶץ:

He ovat asettaneet suunsa taivasta vastaan, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.

לָכֵן (ישיב) יָשׁוּב עַמּוֹ הֲלֹם וּמֵי מָלֵא יִמָּצוּ לָמוֹ:

Sen tähden Hänen kansansa kääntyy tänne, ja täyden virran vedet juodaan heille tyhjiin.

וְאָמְרוּ אֵיכָה יָדַע אֵל וְיֵשׁ דֵּעָה בְעֶלְיוֹן:

Ja he sanovat: "Kuinka Jumala tietää, ja onko Korkeimmalla tietoa?"

הִנֵּה אֵלֶּה רְשָׁעִים וְשַׁלְוֵי עוֹלָם הִשְׂגּוּ חָיִל:

Katso, nämä ovat jumalattomia, ja kuitenkin he ovat rauhassa maailmassa ja ovat kartuttaneet rikkautta.

אַךְ רִיק זִכִּיתִי לְבָבִי וָאֶרְחַץ בְּנִקָּיוֹן כַּפָּי:

Mutta turhaan minä puhdistin sydämeni ja pesin käteni viattomuudessa.

וָאֱהִי נָגוּעַ כָּל הַיּוֹם וְתוֹכַחְתִּי לַבְּקָרִים:

Ja minua vitsattiin kaiket päivät, ja minun kuritukseni oli joka aamu.

אִם אָמַרְתִּי אֲסַפְּרָה כְמוֹ הִנֵּה דוֹר בָּנֶיךָ בָגָדְתִּי:

Jos olisin sanonut: "Minä kerron sen sellaisena kuin se on", katso, olisin tehnyt Sinun lastesi sukupolvesta pettureita.

וָאֲחַשְּׁבָה לָדַעַת זֹאת עָמָל (היא) הוּא בְעֵינָי:

Ja kun mietin ymmärtääkseni tämän, se oli vaivaksi silmissäni,

עַד אָבוֹא אֶל מִקְדְּשֵׁי אֵל אָבִינָה לְאַחֲרִיתָם:

kunnes minä tulin Jumalan pyhäköihin ja ymmärsin heidän loppunsa.

אַךְ בַּחֲלָקוֹת תָּשִׁית לָמוֹ הִפַּלְתָּם לְמַשּׁוּאוֹת:

Vain liukkaille paikoille Sinä heidät asetat; Sinä syökset heidät turmioon.

אֵיךְ הָיוּ לְשַׁמָּה כְרָגַע סָפוּ תַמּוּ מִן בַּלָּהוֹת:

Kuinka he tulivatkaan autioiksi hetkessä! He tuhoutuivat täysin kauhuista.

כַּחֲלוֹם מֵהָקִיץ אֲדֹנָי בָּעִיר צַלְמָם תִּבְזֶה:

Kuin uni ilman heräämistä; oi Iankaikkinen, kaupungissa Sinä halveksit heidän hahmoaan.

כִּי יִתְחַמֵּץ לְבָבִי וְכִלְיוֹתַי אֶשְׁתּוֹנָן:

Sillä minun sydämeni oli kuohuksissa, ja minun mieleni oli kärsimätön.

וַאֲנִי בַעַר וְלֹא אֵדָע בְּהֵמוֹת הָיִיתִי עִמָּךְ:

Mutta minä olin ymmärtämätön enkä tietänyt; minä olin kuin järjetön eläin Sinun edessäsi.

וַאֲנִי תָמִיד עִמָּךְ אָחַזְתָּ בְּיַד יְמִינִי:

Kuitenkin minä olin alati Sinun kanssasi; Sinä tartuit minun oikeaan käteeni.

בַּעֲצָתְךָ תַנְחֵנִי וְאַחַר כָּבוֹד תִּקָּחֵנִי:

Neuvollasi Sinä johdatit minua, ja sitten Sinä otit minut kunniaan.

מִי לִי בַשָּׁמָיִם וְעִמְּךָ לֹא חָפַצְתִּי בָאָרֶץ:

Kuka muu minulla on taivaassa, enkä Sinun rinnallasi maan päällä halua ketään.

כָּלָה שְׁאֵרִי וּלְבָבִי צוּר לְבָבִי וְחֶלְקִי אֱלֹהִים לְעוֹלָם:

Lihani ja sydämeni riutuvat; Jumala on sydämeni kallio ja osani iankaikkisesti.

כִּי הִנֵּה רְחֵקֶיךָ יֹאבֵדוּ הִצְמַתָּה כָּל זוֹנֶה מִמֶּךָּ:

Sillä katso, ne jotka ovat etääntyneet Sinusta, hukkuvat; Sinä tuhoat jokaisen, joka luopuu Sinusta.

וַאֲנִי קִרֲבַת אֱלֹהִים לִי טוֹב שַׁתִּי בַּאדֹנָי יְהוִֹה מַחְסִי לְסַפֵּר כָּל מַלְאֲכוֹתֶיךָ:

Mutta minulle Jumalan läheisyys on hyväksi; olen pannut turvani Iankaikkiseen Jumalaan kertoakseni kaikista Sinun teoistasi.