לַמְנַצֵּחַ אַל תַּשְׁחֵת מִזְמוֹר לְאָסָף שִׁיר:
Veisuunjohtajalle, al tašheth, Asafin psalmi, laulu.
הוֹדִינוּ לְּךָ אֱלֹהִים הוֹדִינוּ וְקָרוֹב שְׁמֶךָ סִפְּרוּ נִפְלְאוֹתֶיךָ:
Olemme kiittäneet Sinua, oi Jumala, olemme kiittäneet, ja Nimesi on lähellä; ihmeistäsi he ovat kertoneet.
כִּי אֶקַּח מוֹעֵד אֲנִי מֵישָׁרִים אֶשְׁפֹּט:
Kun otan määräajan, minä tuomitsen oikeudenmukaisesti.
נְמֹגִים אֶרֶץ וְכָל יֹשְׁבֶיהָ אָנֹכִי תִכַּנְתִּי עַמּוּדֶיהָ סֶּלָה:
Kun maa ja kaikki sen asukkaat olivat sulamassa, minä pystytin sen pylväät iäksi.
אָמַרְתִּי לַהוֹלְלִים אַל תָּהֹלּוּ וְלָרְשָׁעִים אַל תָּרִימוּ קָרֶן:
Sanoin nurjille: "Älkää käyttäytykö nurjasti", ja jumalattomille: "Älkää kohottako sarvea."
אַל תָּרִימוּ לַמָּרוֹם קַרְנְכֶם תְּדַבְּרוּ בְצַוָּאר עָתָק:
Älkää kohottako sarveanne korkealle, [älkää] puhuko lihavalla niskalla.
כִּי לֹא מִמּוֹצָא וּמִמַּעֲרָב וְלֹא מִמִּדְבַּר הָרִים:
Sillä ei idästä eikä lännestä, ei myöskään erämaasta tule ylennystä.
כִּי אֱלֹהִים שֹׁפֵט זֶה יַשְׁפִּיל וְזֶה יָרִים:
Vaan Jumala tuomitsee; hän alentaa tämän ja korottaa tuon.
כִּי כוֹס בְּיַד יְהוָה וְיַיִן חָמַר מָלֵא מֶסֶךְ וַיַּגֵּר מִזֶּה אַךְ שְׁמָרֶיהָ יִמְצוּ יִשְׁתּוּ כֹּל רִשְׁעֵי אָרֶץ:
Sillä malja on Iankaikkisen kädessä, ja väkevä viini, täysi sekoitus, ja hän kaataa siitä [maljasta], mutta kaikki maan jumalattomat juovat sen tyhjäksi ja juovat sen.
וַאֲנִי אַגִּיד לְעֹלָם אֲזַמְּרָה לֵאלֹהֵי יַעֲקֹב:
Ja minä julistan iäti; minä laulan [ylistystä] Jaakobin Jumalalle.
וְכָל קַרְנֵי רְשָׁעִים אֲגַדֵּעַ תְּרוֹמַמְנָה קַרְנוֹת צַדִּיק:
Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; vanhurskaiden sarvet kohotetaan ylös.