בבית האבל מוסיפים בשחרית ובמנחה מזמור זה, ביום שיש בו תחנון:
Surutalossa lisätään seuraava psalmi aamu- ja iltapäivärukouksiin niinä päivinä, joina luetaan Tahanun:
לַמְנַצֵּחַ לִבְנֵי קֹרַח מִזְמוֹר: שִׁמְעוּ זֹאת כָּל הָעַמִּים הַאֲזִינוּ כָּל יֹשְׁבֵי חָלֶד: גַּם בְּנֵי אָדָם גַּם בְּנֵי אִישׁ יַחַד עָשִׁיר וְאֶבְיוֹן: פִּי יְדַבֵּר חָכְמוֹת וְהָגוּת לִבִּי תְבוּנוֹת: אַטֶּה לְמָשָׁל אָזְנִי אֶפְתַּח בְּכִנּוֹר חִידָתִי: לָמָּה אִירָא בִּימֵי רָע עֲוֹן עֲקֵבַי יְסוּבֵּנִי: הַבֹּטְחִים עַל חֵילָם וּבְרֹב עָשְׁרָם יִתְהַלָּלוּ: אָח לֹא פָדֹה יִפְדֶּה אִישׁ לֹא יִתֵּן לֵאלֹהִים כָּפְרוֹ: וְיֵקַר פִּדְיוֹן נַפְשָׁם וְחָדַל לְעוֹלָם: וִיחִי עוֹד לָנֶצַח לֹא יִרְאֶה הַשָּׁחַת: כִּי יִרְאֶה חֲכָמִים יָמוּתוּ יַחַד כְּסִיל וָבַעַר יֹאבֵדוּ וְעָזְבוּ לַאֲחֵרִים חֵילָם: קִרְבָּם בָּתֵּימוֹ לְעוֹלָם מִשְׁכְּנֹתָם לְדֹר וָדֹר קָרְאוֹ בִשְׁמוֹתָם עֲלֵי אֲדָמוֹת: וְאָדָם בִּיקָר בַּל יָלִין נִמְשַׁל כַּבְּהֵמוֹת נִדְמוּ: זֶה דַרְכָּם כֵּסֶל לָמוֹ וְאַחֲרֵיהֶם בְּפִיהֶם יִרְצוּ סֶלָה: כַּצֹּאן לִשְׁאוֹל שַׁתּוּ מָוֶת יִרְעֵם וַיִּרְדּוּ בָם יְשָׁרִים לַבֹּקֶר וְצוּרָם לְבַלּוֹת שְׁאוֹל מִזְּבֻל לוֹ: אַךְ אֱלֹהִים יִפְדֶּה נַפְשִׁי מִיַּד שְׁאוֹל כִּי יִקָּחֵנִי סֶלָה: אַל תִּירָא כִּי יַעֲשִׁר אִישׁ כִּי יִרְבֶּה כְּבוֹד בֵּיתוֹ: כִּי לֹא בְמוֹתוֹ יִקַּח הַכֹּל לֹא יֵרֵד אַחֲרָיו כְּבוֹדוֹ: כִּי נַפְשׁוֹ בְּחַיָּיו יְבָרֵךְ וְיוֹדֻךָ כִּי תֵיטִיב לָךְ: תָּבוֹא עַד דּוֹר אֲבוֹתָיו עַד נֵצַח לֹא יִרְאוֹ אוֹר: אָדָם בִּיקָר וְלֹא יָבִין נִמְשַׁל כַּבְּהֵמוֹת נִדְמוּ: וּתְשׁוּעַת צַדִּיקִים מֵיְהֹוָה מָעוּזָּם בְּעֵת צָרָה: וַיַּעְזְרֵם יְהֹוָה וַיְפַלְּטֵם יְפַלְּטֵם מֵרְשָׁעִים וְיוֹשִׁיעֵם כִּי חָסוּ בוֹ:
Laulunjohtajalle, Korahin poikien psalmi: Kuulkaa tämä, kaikki kansat; ottakaa korviinne, kaikki maanpiirin asukkaat: Sekä alhaiset että ylhäiset, rikkaat ja köyhät yhdessä. Minun suuni puhuu viisautta; sydämeni mietiskely on ymmärrystä. Minä kallistan korvani vertaukseen; minä avaan arvoitukseni harpun säestyksellä. Miksi pelkäisin pahoina päivinä, kun kantapäitteni pahuus minua ympäröi? Niitä, jotka turvaavat omaisuuteensa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan. Ei kukaan voi lunastaa veljeään eikä antaa Jumalalle lunnaitaan, sillä heidän sielunsa lunastus on kallis ja jää iäksi tekemättä, jotta hän eläisi iankaikkisesti eikä näkisi hautaa. Sillä hän näkee, että viisaat kuolevat; tyhmä ja järjetön yhtä lailla hukkuvat ja jättävät omaisuutensa muille. Heidän sisin ajatuksensa on, että heidän talonsa pysyvät iäti, heidän asuinsijansa sukupolvesta sukupolveen; he nimittävät maitaan omilla nimillään. Mutta ihminen loistossaan ei pysy; hän on kaltainen eläinten, jotka hukkuvat. Tämä on heidän tiensä, heidän hulluutensa, ja heidän jälkeensä toiset mielistyvät heidän puheisiinsa iäti. Kuin lampaat heidät on määrätty tuonelaan; kuolema heitä paimentaa; oikeamieliset hallitsevat heitä aamulla; ja heidän hahmonsa raukeaa tuonelassa, kaukana ylevästä asuinsijastaan. Mutta Jumala lunastaa minun sieluni tuonelan vallasta, sillä Hän ottaa minut tykönsä, sela. Älä pelkää, kun mies rikastuu, kun hänen talonsa kunnia kasvaa. Sillä kuollessaan hän ei ota mitään mukaansa; hänen kunniansa ei laskeudu hänen jälkeensä. Sillä hänen sielunsa, hänen eläessään, siunaa itseään, ja sinua ylistetään, kun teet itsellesi hyvää. Se menee hänen isiensä sukupolven luo; he eivät koskaan näe valoa. Ihminen loistossaan, mutta vailla ymmärrystä, on kaltainen eläinten, jotka hukkuvat. Mutta vanhurskasten pelastus on Iankaikkiselta; Hän on heidän linnansa ahdistuksen aikana. Ja Iankaikkinen auttaa heitä ja pelastaa heidät; Hän vapauttaa heidät jumalattomista ja pelastaa heidät, sillä he ovat turvautuneet Häneen.
ביום שאין בו תחנון אומרים בבית האבל מזמור זה:
Niinä päivinä, joina Tahanunia ei lueta, sanotaan surutalossa seuraava psalmi:
מִכְתָּם לְדָוִד שָׁמְרֵנִי אֵל כִּי חָסִיתִי בָךְ: אָמַרְתְּ לַיהֹוָה אֲדֹנָי אָתָּה טוֹבָתִי בַּל עָלֶיךָ: לִקְדוֹשִׁים אֲשֶׁר בָּאָרֶץ הֵמָּה וְאַדִּירֵי כָּל חֶפְצִי בָם: יִרְבּוּ עַצְּבוֹתָם אַחֵר מָהָרוּ בַּל אַסִּיךְ נִסְכֵּיהֶם מִדָּם וּבַל אֶשָּׂא אֶת שְׁמוֹתָם עַל שְׂפָתָי: יְהֹוָה מְנָת חֶלְקִי וְכוֹסִי אַתָּה תּוֹמִיךְ גּוֹרָלִי: חֲבָלִים נָפְלוּ לִי בַּנְּעִמִים אַף נַחֲלָת שָׁפְרָה עָלָי: אֲבָרֵךְ אֶת יְהֹוָה אֲשֶׁר יְעָצָנִי אַף לֵילוֹת יִסְּרוּנִי כִלְיוֹתָי: שִׁוִּיתִי יְהֹוָה לְנֶגְדִּי תָמִיד כִּי מִימִינִי בַּל אֶמּוֹט: לָכֵן שָׂמַח לִבִּי וַיָּגֶל כְּבוֹדִי אַף בְּשָׂרִי יִשְׁכֹּן לָבֶטַח: כִּי לֹא תַעֲזֹב נַפְשִׁי לִשְׁאוֹל לֹא תִתֵּן חֲסִידְךָ לִרְאוֹת שָׁחַת: תּוֹדִיעֵנִי אֹרַח חַיִּים שֹׂבַע שְׂמָחוֹת אֶת פָּנֶיךָ נְעִמוֹת בִּימִינְךָ נֶצַח:
Daavidin mihtam: Varjele minua, Jumala, sillä Sinuun minä turvaan. Minä sanon Iankaikkiselle: "Sinä olet minun Valtiaani; ei ole minulla mitään hyvää Sinun lisäksesi." Mitä tulee maassa oleviin pyhiin, he ovat jaloja, joihin koko mielisuosioni kohdistuu. Niiden murheet, jotka rientävät toisen jumalan perään, lisääntyvät; en minä vuodata heidän verijuomauhrejaan enkä ota heidän nimiään huulilleni. Iankaikkinen on minun osani ja maljani; Sinä pidät huolen kohtalostani. Mittanuorat ovat minulle langenneet suloisiin paikkoihin; totisesti, perintöosani on minulle ihana. Minä siunaan Iankaikkista, joka on minua neuvonut; yölläkin minun sisimpäni minua opettaa. Minä pidän Iankaikkisen aina edessäni; koska Hän on oikealla puolellani, en horju. Sentähden minun sydämeni iloitsee ja kunniani riemuitsee; myös minun ruumiini asuu turvassa. Sillä Sinä et hylkää sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa. Sinä osoitat minulle elämän tien; Sinun kasvojesi edessä on ilon täyteys; Sinun oikealla puolellasi on riemua iankaikkisesti.